keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Valtuustoaloite: Selvitys nuorten työpajojen siirtämiseksi osaksi ammatillisen oppilaitoksen Careerian toimintoja

Jätin eilen 26.9.2018 ensimmäisen valtuustoaloitteeni. Aloite koskee selvityksen käynnistämistä nuorten työpajojen siirtämiseksi osaksi ammatillisen oppilaitoksen toimintoja. Toimintamalli on laajasti käytössä mm. Hyvinkään suunnalla Hyria säätiö pyörittää nuorten työpajoja, Helsingissä toiminnasta vastaa stadin ammattiopisto. Pajojen siirtämisestä oppilaitoksen alaisuuteen hyötyisivät kaikki osapuolet kaupunki, nuoret ja oppilaitos.

Käytännössä kaupunki ostaa pajapaikat oppilaitokselta ja oppilaitos tuottaa palvelun. Oppilaitoksen intresseissä on tuottaa tutkinnon osia, räätälöidä oppisopimuksia sekä rakentaa yhteyksiä työelämään. Ammatillisen oppilaitoksen alaisuudessa toiminnan tavoitteellisuus kasvaisi kokonaisvaltaisesti.

Alla tekemäni aloite, jonka on allekirjoittanut 32 valtuutettua:

Selvitys nuorten työpajojen siirtämiseksi osaksi ammatillisen oppilaitoksen Careerian toimintoja

Suomessa on meneillään 90-luvun laman aikaan käynnistynyt rakenteellinen murros, joka on mittakaavaltaan ja luonteeltaan verrattavissa 60 – 70-lukujen kaupungistumiseen, jolloin ihmiset muuttivat maalta kaupunkiin työn perässä.

Työmarkkinoilla meneillään oleva kehitys hävittää kiihtyvällä tahdilla suorittavan tason työpaikkoja joihin ei tarvita ammatillista tutkintoa. Erona historiaan on, että nyt ei ole paikkaa mihin muuttaa. Samat ongelmat ovat vastassa jokapuolella, mikäli ihmiseltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto.

Porvoossa ja koko Uudellamaalla nuorisotyöttömyys on laskenut hyvän talouskehityksen seurauksena pari viimeistä vuotta. Huomionarvoista kuitenkin on, että perusopetuksen varassa olevien työttömien nuorien määrä ei putoa samassa tahdissa verrokkeihinsa nähden.

Ilman toisen asteen tutkintoa olevat nuoret työttömät työnhakijat ovat suurimmassa riskissä syrjäytyä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Nuorten työpajojen siirtäminen osaksi toisen asteen ammatillisen koulun toimintoja mahdollistaisi nuoren koulutuspolun räätälöimisen jo pajajakson aikana tehokkaammin kohti työelämää. Nuorten työpajojen siirtäminen edesauttaisi oppisopimusten syntymistä sekä mahdollistaisi suuremmalla volyymilla tutkinnon osien suorittamisen näyttökokein jo pajajakson aikana. Uudistus tukisi kokonaisvaltaisesti meneillään olevaa ammatillisen koulutuksen reformia ja työmarkkinoiden tarpeita. Ennen kaikkea tämä ehkäisisi Porvoolaisten nuorten syrjäytymistä.


Aloite: Kaupunki laatii selvityksen Porvoon nuorten työpajojen siirtämisestä osaksi Careerian toimintoja.

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Valtuustotyöskentelyä toisessa polvessa

Keskiviikkona oli kaupungin talousarviokokous. Kokouksen alussa valtuuston puheenjohtaja kutsui minut varasijalta varsinaiseksi valtuutetuksi. Nyt valtuustotyöskentely ja poliittinen vaikuttaminen lähtee todenteolla käyntiin. Paljon on perehtymistä. Siksi toivonkin, että kuntalaisena ottaisitte matalalla kynnyksellä yhteyttä (westerlund.jaakko@gmail.com ). Kuinka kehitämme yhdessä Porvoota eteenpäin?

Katsoin tyytyväisenä kaupunginhallituksen esityksiä, joissa nuoret oli huomioitu. Hallitus esitti talousarviossa valtuustolle alle 25 – vuotiaille maksutonta ehkäisyä. Valtuusto hyväksyi esityksen. Myös nuorten monialainen matalankynnyksen palvelupiste ohjaamo sai vihreiden esityksestä koordinaattorin toimen aina vuoden 2021 loppuun saakka. Olin valmistautunut puolustamaan tätä esitystä puheella, mikäli joku olisi sitä yrittänyt kaataa.

Ohjaamo kokoaa nuorten palveluverkoston saman katon alle. Ohjaamossa viranomaiset tekevät yhteistyötä monialaisella palveluotteella kohtaamalla nuoren kokonaisuutena sekä konsultoimalla toinen toisiaan. Ohjaamotoiminta vähentää nuorten juoksuttamista luukulta luukulle. Pahimmillaan oikean palvelun löytyminen on energiaa vievä vuosia kestävä ja yhteiskunnallisesti kallis prosessi. Ohjaamo toiminta ennaltaehkäisee syrjäytymistä tuoden samalla merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä.

Kokouksessa tuli liuta uusia esityksiä valtuustolle sekä osasta hallituksessa jo kaatuneista esityksistä päästiin äänestämään myös valtuustossa. Myös pettymyksiä kokouksessa tuli vastaan. Demarit esittivät mm. palvelukoordinaattorin palkkaamista vanhus- ja vammaispalveluihin. Esitys kaatui täpärästi äänin 24 – 27. Myös koulusovittelija ja uusi kirjastoauto jäi saamatta.

Lopuksi vielä todettakoon, että talousarviokokous käytiin hyvässä hengessä, argumentointi oli asiallista ja osapuolia kunnioittavaa. Joku voisi kutsua jopa tylsäksi. Popcornit säästyivät toiseen kertaan ;)

perjantai 27. lokakuuta 2017

Tunnelmia ensimmäisestä valtuuston kokouksesta

Istuin keskiviikkona ensimmäisessä valtuuston kokouksessa varasijalta kutsuttuna. Kokouksessa vallitsi surullinen tunnelma Jocken poismenon vuoksi ja kokouksen alkuun vietettiin hiljainen hetki hänen muistolleen. Vain lyhyen hetken ehdin häneen tutustua. Kohtaamiset jättivät mieleeni positiivisuuden, energisen asenteen, fillarin ja megafonin. Päällimmäisenä kutenkin mieleen jäivät vilpittömyys ja aito kiinnostus ihmisiä kohtaan.

Hänen jälkeensä jättämää tyhjiö on mittava. Hänen arvojaan ja esimerkkiään voimme kuitenkin seurata. Mielestäni on tärkeää, että vihreät pitävät huolta, että päätöksiä tehtäessä vaikutukset arvioidaan aina kaikkein heikoimmassa asemassa olevan näkökulmasta käsin. Ollaan pienten puolella. Eikä tämä kosketa vain vihreitä, vaan myös muita valtuustoryhmiä.


Sirpa Hanska piti hyvän puheenvuoron luottamushenkilöiden ja virkamiesten sidonnaisuuksien ilmoittamisesta. Asiasta kaavailtanee myöhemmin valtuustoaloitetta, jossa täsmennetään ilmoitusvelvollisuutta. Muuten kokouksesta ei jäänyt mainittavaa. Kokouksen jälkeen ovien sulkeuduttua keskustelimme kaupungin tulevasta strategiasta ja kaupunkilaisten osallistamisesta strategian suunnitteluun.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Tieto kuuluu kaikille!


Luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä voidaan pitää tulen keksimisen jälkeen ihmiskunnan kehityksen kannalta suurimpina saavutuksina. Kirjoitustaito on mahdollistanut tiedon siirtymisen sukupolvelta toiselle uudella tavalla. Se on mahdollistanut tiedon kasaantumisen yhteisölle. Luku- ja kirjoitustaitoa voidaan pitää edellytyksenä modernin tieteen, kulttuurin ja valtion kehittymiselle.

Tietoon sisältyy myös valtaa. Se joka pitää tietoa hallussaan omaa valtaa suhteessa niihin joilta se puuttuu. Tämän vuoksi valtaapitävät ovat pyrkineet historian saatossa kontrolloimaan sitä kenellä on mahdollisuus päästä tietoon käsiksi.

Tämä ei kuitenkaan istu länsimaisen demokratian mukaiseen ajatteluun. Modernin demokratian edellytyksenä on, että ihmiset ovat yhdenvertaisia ja jokaisella kansalaisella on yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon. Toteutuakseen kansalaisilla tulee olla yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä myös tietoon käsiksi.

Kaikkien vapaa pääsy tietoon käsiksi oli ideaali jo 300eaa, jolloin historian tuntema Alexandrian suuri kirjasto perustettiin. Alexandriassa arvostettiin tietoa niin, että kaikki matkalaiset, jotka Alexandriaan saapuivat, joutuivat luovuttamaan kirjansa kaupungin porteilla. Kirjat kopioitiin ja taltioitiin kirjastoon aikalaisille ja tuleville sukupolville luettavaksi.

Ehkä harvoin tulee ajatelleeksi, että kirjastot ovat länsimaisen kulttuurin, tieteen, taiteen ja demokratian symboli. Tätä symbolia tulee vaalia ja kehittää maailman kehittymisen mukana. Tarkoittaen, että kirjaston sähköisiin palveluihin tulee panostaa ja hankkia oikeuksia yhä laajempiin tietokantoihin. Tämän lisäksi kirjastopalveluiden tulee olla kaikkien saatavilla ja ennen kaikkea maksuttomia. 

Kirjastot ovat ihmiskunnan kehityksen ehkä suurin aarre

Kunskap hör till alla!

Läs- och skrivkunskapens utveckling kan anses vara den största förtjänsten i människans utveckling efter upptäckten av elden. Skrivkunskapen har möjliggjort kunskapens fortgående från en generation till en annan på ett nytt sätt. Den har möjliggjort att information samlas i ett samfund. Läs- och skrivkunskapen kan hållas som en förutsättning för utvecklingen av den moderna vetenskapen, kulturen och staten.

I kunskap ingår också makt. Den som innehar eller besitter kunskap har även makt i förhållande till de som inte har kunskap. Detta är en orsak till varför makthavarna genom historien strävat efter att kontrollera vem som har tillgång till kunskap.

Detta passar dåligt in i tankesättet i västerländska demokratier. En förutsättning för modern demokrati är att människorna är jämlika och att varje medborgare har möjlighet att medverka i beslutsfattandet. För att detta skall vara möjligt måste alla medborgare ha jämlika möjligheter att komma åt kunskapen.

Allas fria åtkomst till kunskap var ideal redan 300 f.Kr., då det stora biblioteket i Alexandria, som är känt från historien, grundades. I Alexandria uppskattade man kunskap så mycket, att alla som reste in till Alexandria, måste ge in sina böcker vid portarna till staden. Böckerna kopierades och togs tillvara för att dåvarande och kommande generationen skulle kunna läsa dem.

Det är kanske sällan som man kommer att tänka på att biblioteken är en symbol för den västerländska kulturen, vetenskapen, konsten och demokratin. Denna symbol måste vi värna om och utveckla i takt med att världen utvecklas. Med detta menar jag att vi måste satsa på bibliotekens elektroniska tjänster, och skaffa rättigheter till allt mer omfattande kunskapsbaser. Förutom detta skall bibliotekstjänsterna finnas tillgängliga för alla, och dessa skall framför allt vara kostnadsfria.
Biblioteken är kanske den största skatten i människosläktets utveckling.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Voiko Demokratia sairastua?

Voiko demokratia sairastua? Ainakin oireet ovat sen suuntaiset. Populistinen aalto vyöryy tsunamin lailla pitkin läntistä maailmaa. Ihmisille tarjoillaan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Ongelmia ulkoistetaan kuin sotessa palveluita. Meidän ongelmat ovat muiden tuottamia. Luottamus politiikan pilareihin on pohjassa. Mediat ovat valeuutisia, huonosta valmistelusta syytetään perustuslakia, poliittisista viroista on tullut poliittisen välineen sijasta päämääriä itsessään.

Äänekäs vähemmistö pitää meteliä. Hiljainen enemmistö ei viitsi osallistua keskusteluun, koska tietää mikä on vastaanotto. Leimautumisen riski on merkittävä, jos avaa suunsa väärässä paikassa. Vuoropuhelu on kääntynyt ääriryhmien huuteluksi, jossa on valittava puolensa. Joko olet puolesta tai vastaan. Jos edustat jotain tältä väliltä, niin olet kuin eksynyt sotilas juoksuhautojen välissä, joka väistelee luoteja molemmista suunnista. Kuka haluaa tähän vapaaehtoisesti sotkeutua?

Elämme murroksen aikaa, jota on verrattu vaikutukseltaan teolliseen vallankumoukseen. Huoli jatkuvuudesta on kova. Ennen olivat asiat paremmin. Tai niin ainakin halutaan uskoa. Ei ole ensimmäinen kerta historiassa kun menneisyyden kulta-aikojen palauttamisesta haaveillaan. Mihin vuosikymmeneen kulta-aika sijoittuu riippuu paikasta. Politiikassa valtaapitävät ja unelmia myyvät ovat syntyneet pääasiassa 50 ja 60 – luvuilla.

Vuosi vuodelta voimme todistaa kuinka äänestysprosentti laskee. Kun äänestysaktiivisuus oli vielä 70 – luvun loppupuolella lähes 80 %, äänesti edellisissä kuntavaaleissa enää noin 58 % äänioikeutetuista. Kantaa ei haluta ottaa edes äänestämällä. Miksi ottaisi, koska mikään ei kuitenkaan muutu. Samalla muutosta pelätään kuin ruttoa.

Demokratian suonet tukkeutuvat ja infarktin vaara kasvaa.

Yksi syy, joskaan ei ainoa, vallitsevaan tilanteeseen on, että nuoria ei oteta mukaan päätöksentekoon. Luonnollinen kierto jää tapahtumatta ja rakenteet jämähtävät paikoilleen. Samat henkilöt roikkuvat mustasukkaisesti vallankahvassa kiinni vuodesta toiseen. Nuori ehdokas tuo puolueelle positiivista imagoa. Kunhan nuori muistaa toimia vanhemman polven vallanjatkeena.
Edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita oli yhteensä 37 124 kpl. Alle 30 – vuotiaita ehdokkaita oli yhteensä 3703. alle 30 – vuotiaita kaikista ehdokkaista meni läpi 552. Yli 30 – vuotiaiden osuus ehdokkaista oli 33421 kpl.  Yli 30 – vuotiaita kaikista ehdokkaista meni läpi 9122. Tulevissa kuntavaaleissa ehdokkaiden keski-ikä on n. 50 – vuotta. Unohdetaan populismin helpot ratkaisut. Kun muutosta halutaan, laitetaan Pisa ylpeytemme tuottaneet aivot töihin.

Jaakko Westerlund (vihr.)
Porvoo

Juha Westerlund (vihr.)

Lapinjärvi

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Tuotetaan peruskoululle mahdollisuuksia luoda onnistumisia oppilaille

Onnistumisen kokemukset vahvistavat ihmisen itsetuntoa. Vahva itsetunto lisää uskallusta yrittää, kokeilla rajoja sekä edistää kykyä nähdä mahdollisuuksia ympärillään.

Peruskoulussa onnistumisen kokemuksia lapsille voisi tuottaa työelämävalmiuksien mukaan ottamisena entistä vahvemmin opetussuunnitelmaan. Tämä palvelisi lapsia monella tapaa. Yhdeksäsluokkalainen tietää työelämästä vielä varsin vähän. Opinto-ohjaajat tekevät arvokasta työtä kertomalla erilaisista mahdollisuuksista oppilaille. Käytäntöä ei kuitenkaan opita koulunpenkillä istumalla. Ratkaisut joiden eteen noin 16 – vuotiaat lapset laitetaan vaikuttavat vuosiksi eteenpäin. Olisitko sinä valmis sitoutumaan vuosiksi, mahdollisesti loppuelämäksesi vastaavalla tietomäärällä, jonka peruskoululaiset työelämästä saavat?

Kokemuksien lisääminen työelämästä auttaisi nuoria valikoitumaan oikealle alalle.  Parhaassa tapauksessa tämä vähentäisi ammatillisen koulutuksen keskeyttämisiä ja uudelleenkouluttamisen tarvetta. Mukanaan se toisi myös säästöjä. Samalla tarjoaisimme nuorille mahdollisuuden vastuunkantoon työpaikalla. Vastuu tulee luonnollisesti suhteuttaa nuoren kehitykseen ja kykyihin. Onnistunut vastuunkanto laajentaa mukavuusaluetta vahvistaen itsetuntoa. Vahvalla itsetunnolla varustettu nuori uskaltaa haaveilla ja nähdä erilaisia mahdollisuuksia ympärillään. Ennen kaikkea nuori uskaltaa yrittää.

Usein vasta-argumenttina vedotaan peruskoulun yleissivistävään tehtävään. Eikö tämä juuri ole yleissivistävää? Kouluissa pääpaino on akateemisesti suuntautuneissa oppiaineissa. Kuitenkin vain osa nuorista jatkaa lukioon ja vielä harvempi yliopistoon.

Miksi koulut on ajettu omaan, muusta maailmasta irrallaan olevaan kuplaan? Mitä jos päästetään koulut mukaan kasvattamaan nuoria kohti työelämää?